Johdatus kasvatustieteisiin lukupiiri

Rinteen, Kivirauman ja Lehtisen Johdatus kasvatustieteisiin on monen aloittelevan kasvatustieteilijän ensikosketus tähän moniulotteiseen opinalaan. Joillekin heistä teos on myös koko akateemisen uran alkupiste, kun taas toisille yliopisto-opiskelu on jo tuttua kauraa. Ensikertalaiselle voi akateemisen tekstin lukeminen ja laajojen, epämääräisesti rajattujen kokonaisuuksien hallitseminen tuntua vähän jännittävältä, kenties jopa pelottavalta – varsinkin, jos aiemmat opinnot eroavat suuresti tästä uudesta haasteesta.

Johdatus kasvatustieteisiin -lukupiiri on suunniteltu pehmentämään laskua yliopisto-opiskelun ihmeelliseen maailmaan. Lukupiirin tavoitteena on helpottaa opintojen aloittamista, kannustaa opiskelemaan yhdessä ja auttaa opiskelu-urakan alkuun. Lukupiirimateriaali koostuu Johdatus kasvatustieteisiin teoksen kappaleisiin liittyvistä tehtävistä, joilla pyritään jäsentämään käsiteltävää sisältöä, kertausmonisteesta ja harjoituskokeesta, joka perustuu vanhoihin tenttikysymyksiin.

Lukupiiri

Lukupiiri on suunniteltu toteutettavaksi yhdessä yhden tai useamman kaverin kanssa, koska yhdessä opiskelu parantaa sitoutumista, edistää ymmärtämistä ja tekee opiskelusta himpun verran hauskempaa. Lukupiirin materiaaleja voi käyttää myös soolo-opiskeluun.

Johdatus kasvatustieteisiin sisältää yhteensä yhdeksän lukua. Luku-urakka on jaettu neljään osaan, ja lukupiiri onkin tarkoitus saattaa loppuun 5 viikossa, joista viimeinen on kertausta varten. Lukupiirissä voi edetä myös omaan tahtiin, mutta viitteellinen aikataulu on seuraava:

Viikko 1: Luvut 1-3 (eli Johdanto, Uskomus, tieto, tiede ja Kasvatustieteet tieteiden joukossa)

Viikko 2: Luvut 4-5 (eli Kasvatustieteet ja niiden osa-alueet ja Kasvatustieteiden markkinat koulutusyhteiskunnassa)

Viikko 3: Luvut 6-7 (eli Kasvatustieteiden rakenteellinen kehityshistoria ja Klassiset kysymykset ja niiden esittäjät)

Viikko 4: Luvut 8-9 (eli Suomalaiset vastaukset ja Jälkisanat)

Viikko 5: Kertaus ja harjoituskoe

HUOM! Kirjan luvut ovat eripituisia ja siksi lukuosuuksien sivumäärät vaihtelevat.

Jokaisen lukuosuuden päätteeksi tehdään tehtäviä, joiden tavoitteena on tiivistää lukujen keskeisimmät asiat käteviksi muistiinpanoiksi. Tehtävät voi tehdä yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Jos lukupiirin tekee kavereiden kanssa, on suositeltavaa käydä joka viikko yhdessä läpi luetut luvut ja käydä keskustelua mieleen nousevista aiheista ja kysymyksistä. Keskustelun kautta käsiteltävät asiat jäävät paremmin päähän ja lisäksi yhdessä pähkäily voi johtaa uusiin oivalluksiin tai tekstin sisältöjen näkemiseen uusista näkökulmista.

Kun teos on luettu läpi ja tehtävät tehty, kerrataan omien muistiinpanojen ja kertausmonisteen avulla. Lopuksi tehdään harjoituskoe, joka perustuu vanhoihin tenttikysymyksiin.

Katsaus sisältöihin

Johdanto

Johdannon tavoite on herättää pohtimaan keskeisiä käsitteitä (kasvatus, kasvatustiede) sekä tuoda esille kirjan oppimistavoitteet eli toisin sanoen kirjan keskeiset asiasisällöt.

Uskomus, tieto, tiede

Toisessa luvussa pyritään määrittelemään tieto, kasvatustieto ja tieteellinen tieto sekä valaisemaan tieteellistä ja erityisesti kasvatustieteellistä tutkimusta ja niihin liittyviä haasteita.

Kasvatustieteet tieteiden joukossa

Kolmannessa luvussa käsitellään yleisesti, mitä on tiede ja miten se kehittyy, millainen on tieteen kenttä ja miten kasvatustieteet sijoittuu tälle kentälle suhteessa tieteen ominaisluonteeseen, paradigmoihin, tiedonintresseihin, asemaan ja tehtäviin. Lisäksi käydään läpi kasvatustieteiden keskeisiä ominaisuuksia ja pohditaan perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhdetta kasvatustieteisiin.

Kasvatustieteet ja niiden osa-alueet

Neljännessä luvussa esitellään kolme kasvatustiedettä sekä kasvatustieteen osa-alueet. Lisäksi käydään läpi vähän erityisopetuksen historiaa ja aikuiskoulutuksen muotoja sekä pohditaan yhteiskunnan muutosten vaikutuksia kasvatustieteisiin ja kasvatustieteellisen tutkimuksen tulevia haasteita.

Kasvatustieteiden markkinat koulutusyhteiskunnassa

Viidennessä luvussa kuvataan koulutuksen ekspansiota ja korkeakoululaitoksen muutosta sekä niihin johtaneita tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan koulutuspolitiikkaa Suomessa ja maailmalla, erityisesti eurooppalaisen koulutuspolitiikan yhtenäistymistä ja uusliberalistisen koulutuspolitiikan vaikutuksia.

Kasvatustieteiden rakenteellinen kehityshistoria

Kuudennessa luvussa kuvataan kasvatustieteiden muovautumista omiksi itsenäisiksi tieteiksi ja siinä sivussa niiden suhdetta opettajankoulutuksen ja yleisesti korkeakoululaitoksen kehitykseen. 

Klassiset kysymykset ja niiden esittäjät

Seitsemännessä luvussa käydään läpi akateemikot ja ajattelijat, joilla on ollut merkittävä rooli kasvatustieteellisen teorioiden kehittelyssä ja joiden kasvatusajattelun tunteminen on siksi olennaista, jotta voisi ymmärtää kasvatustieteen nykytilaa ja keskeisiä kysymyksenasetteluita. 

Suomalaiset vastaukset

Kahdeksannessa luvussa nostetaan esille merkittäviä Suomessa vaikuttaneita teoreetikoita ja käytännön kasvatuskysymysten ratkojia ja peilataan heidän esittämiään käsityksiä ja teorioita edellisessä luvussa esiteltyihin kasvatustieteen klassikkoteorioihin. Lisäksi laajennetaan kuudennessa luvussa annettua historiallista näkökulmaa kasvatustieteiden kehityksestä Suomessa ja nostetaan esille kasvatustieteellisen tutkimuksen merkittäviä nykytrendejä.

Jälkisanat

Yhdensännessä luvussa pyritään vetämään yhteen kirjan sisältöjä käsittelemällä tiivistäen kasvatustieteen kehitystä, asemaa, tutkimuskohteita, nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita jälkimodernissa yhteiskunnassa. Lopuksi painotetaan, että laadukkaammalle kasvatustieteelliselle tutkimukselle on jatkuvasti tarvetta.

Materiaalit

Tehtävät luvuista 1-3

Tehtävät luvuista 4-5

Tehtävät luvuista 6-7

Tehtävät luvuista 8-9

Kertausmoniste

Harjoituskoe

Palautetta lukupiiristä ja sen materiaaleista voi antaa palautelomakkeen kautta. Tsemppiä opiskeluun!